DIGIVALLILA - uudenlaista kulttuuriesseistiikkaa ja -journalismia älyllisesteettisen tylsyyslatteuden keskelle kirkasta valoa tuomaan...

HUOM:

TEKNISEN VIAN JA KORJAUSTEN TAKIA BLOGI-OSASTOMME ON POISSA PERJANTAIHIN 26.6 ASTI. PAHOIITTELEMME KAIKILLE KESKIMÄÄRIN 5000 LUKIJALLEMME TAPAHTUNUTTA.

Väliaikainen osoite on:

https://digivallila-com2.cms.webnode.fi/?_ga=2.69771920.1485268323.1592250093-1077442861.1580826298

"Kun teolla on riittävän hyvä tavoite, ja kun tavoite on vihdoin saavutettu, teko on "oikeutettu", saatettu tasapainoon ja vahvistettu, ei ennen sitä."

- digivallila.comin toimituskunta

Digivallila.com on tehty vaativaan älylliseen makuun tyydyttämään niitä tarpeita, mitä jäykkä ja kaavoihin kangistunut epä-älyllinen julkinen keskustelu ei voi, osaa eikä halua. Juttujen keskimääräinen lukijamäärä liikkuu 1000 molemmin puolin. Professori Timo Airaksisen jutut keräävät triplasti ennätysyleisön, yleensä molemmin puolin ennätykselliset 3000 lukijaa ja joskus enemmänkin. Myös uuden nousevan kyvyn, tohtorikoulutettava ja kriitikko Eero K.V. Suorsan jutut pääsevät 2000 molemmin puolin. Digivallila.comin jutut ovat saaneet kehuja ja suitsutusta kollegoilta mm. Humanisti-lehden päätoimittajalta. Päätoimittaja Harald Olausenin 4.6 julkaistu arvio Kansalliskirjaston entisen ylikirjastonhoitaja Kai Ekholmin uutuuskirjasta "Jörn Donner, kuinka te kehtaatte" (DOCENDO 2020) sai itsensä kirjan kirjoittajan lähettämään digivallila.comiin viestin:

"Huh Olipa hieno juttu... tästä syystä en siis saanut unta ja kannatti herätä! Kiitos Harald, mehevää jatkoa, tällaista kirjoittamista tämä maa tarvitsee!

Yst. Kai"

Ylellä Loistava Beethoven kattaus-juttu sai Ylen radio Ykkösen musiikkiohjelmien ja mm. Narrin Aamulaulun toimittajan, Outi Paanasen kirjoittamaan seuraavaa:

"Kiitos komeasta palautteesta. Voin omasta puolestani todeta, että tuo kollegani Lotta Emanuelssonin toimittama Beethoven-ilta oli todella aivan huippu. Erinomaiset, laaja-alaiset ja asioita erilaisista kulmista katsoneet keskustelijat sekä vankka musiikkijournalisti, joka osasi luotsata keskustelua. Mitä voi muuta toivoa, paitsi tietysti sitä Beethovenin rautaista musiikkia, jota illan mittaan tarjottiin.

Parhain terveisin Outi Paananen"

Yli 500-sivuinen kirja digivallila.com ilmestyy elokuun 2020 lopulla.

Painotamme jutuissamme György Lukȧcsin tavoin eroa "todellisen esseen" sekä mielipiteistä usein esseeksi kutsutun kirjoitustyypin välillä. Lukȧcs piti esseen tärkeimpänä piirteenä sitä, että se ei antanut aiheen kahlita kirjoittajansa ajatusseikkailuja. Aiheen johdonmukaista järjestelyä kiinnostavampaa oli ajatuksen vapaa liike: esseetä kirjoitettiin "jonkin" odotuksessa pikemmin kuin valmiin idean ilmaisemiseksi. Luckasin mukaan kaikesta tästä saattoi kasvaa uutta estetiikkaa. Juuri sitä mekin Digivallilassa teemme. Pitää olla ajatusta ja rohkeutta sanoa se, vaikka se ei sattuisikaan miellyttämään tai olemaan se kohteliaan tuttu ja turvallinen. Eikä se saa olla valmiiksipureskeltu.

Digivallilan kansainvälisesti kuuluisa kolumnisti professori Timo Airaksinen lempipuuhassaan kalastamassa "isoja kaloja" tällä kertaa Australiassa. Timo Airaksinen on vaasalaislähtöinen Helsingin yliopiston eläkkeellä oleva filosofian professori. Osoitteessa Raastuvankatu 16 oli Timon koti ja isän valokuvausliike. Airaksinen pääsi ylioppilaaksi Onkilahden yhteiskoulusta. Hän opiskeli psykologiaa ja filosofiaa Turussa. Helsingin yliopiston professoriksi hän et valittiin 1981 josta hän jäi eläkkeelle 2015. Airaksinen on monipuolinen osaaja ja sekä suosittu puhuja että kirjoittaja ja opettaja edelleenkin. Hän on opettanut mm. kasvatustieteitä monena vuonna Vaasan kesäyliopistossa puuvillatehtaalla, jossa hänen isoäitinsä oli aikoinaan kutojana. Timo Airaksinen on palkittu tietokirjailija ja pitänyt satoja esitelmiä yhteiskunnallista asioista, hyvinvoinnista, ammattietiikasta, arvoista ja kasvatuksesta. Airaksinen julkaisee edelleen aktiivisesti myös vieraskielisiä tieteellisiä tutkielmia, esimerkiksi 1700 -luvun teologiasta ja viimeksi kirjallisuuden ja modernin kielitieteen kysymyksistä. Uusin tietokirja "Jäähyväiset uskonnolle - henkisyyden puolustus", ilmestyy Bazar-kustantamolta maaliskuussa 2020. Seuraavana vuonna ilmestyy Airaksiselta ajankohtainen kirja "Hyvinvointivaltion hylkäämät" vanhusten hoivakriisistä. Airaksisen kirjat ovat suosittuja mutta suurin menestys on ollut "Onnellisuuden opas", josta on otettu useita painoksia, ja jota on käännetty mm. ukrainaksi ja saksaksi. Kansainvälisesti tunnetuin on englanniksi kirjoitettu "Markiisi de Saden filosofia", josta on olemassa myös suomennos (Manu Vuorio) 1994 Gaudeamuksena julkaisemana ja vuonna 2019 Kulttuuriklubin julkaisemana pokkaripainoksena. Airaksinen on saanut oppia sekä vieraillut tutkijana ja esitelmöitsijänä monissa maissa ympäri maailman, erityisesti USA:ssa ja nykyään Tokiossa, Japanissa. Hänen omin tyylilajinsa on kyyninen realismi.

Digivallila.comin kriitikkona toimii tohtorikoulutettava Eero Suorsa, mm. Vapaa-ajattelijoiden lehden toimitussihteeri joka on kirjoittanut kritiikkiä aiemmin mm. Sylvia-lehteen, NVL:n Kritiikin uutisiin ja Hybrikseen sekä Kulttuurivihkoihin. Eero on kirjoittanut digivallila.comiin helmikuussa artikkelin "Tanssi nukkeni mun - filosofinen luenta klassisesta baletista sadomasokismin ja väkivallan linssien läpi" ja maaliskuussa artikkelin "Joyce Carol Oatesista" sekä arvostelun professori Timo Airaksisen uutuuskirjasta "Maanläheisesti uskonnottomuudesta ja henkisyydestä "Jäähyväiset uskonnolle - henkisyyden puolustus" (Bazar 2020) sekä Harald Olausenin viime vuonna ilmestyneestä ortodoksikirjasta "Ortodoksisuudesta kriittisesti" "Kohti korkeuksia-Jumalaa lähellä: ortodoksiesseitä" (Kulttuuriklubi 2019). Huhtikuussa hän kirjoittaa kritiikit vastikään ilmestyneistä merkittävistä tietoteoksista, kuten "Hymyilevän miehen filosofiaa" joka käsittelee A.C. Graylingin tuoretta teosta "The History of Philosophy" (2019) ja "Kassandran varoitus" joka on kritiikki Camille Paglian teoksesta Provocations (2019). Tekstit ovat pitkiä esseitä ja näiden tekstien pituus on maksimissaan 22 000 merkkiä. Toukokuussa hän kirjoittaa tekstin "Kissa kyyhkyslakassa: luokkafilosofian oppitunteja" jossa hän käsittelee Hanna Kuuselan ja Anu Kantolan teosta "Huipputuloiset: Suomen rikkain promille" (2019): Toukokuussa hän kirjoittaa myös tekstin "Margaret Atwood ja materialistinen maailmankuva". Kesäkuussa hän kirjoittaa esseen "Ryöstön pojat: maskuliinisuus ja miehet uusliberalismin aikakaudella kirjallisuudessa ja elokuvassa". Tekstissään hän käsittelee sitä, miten maskuliinisuus on joutunut syvään kriisiin uusliberalismin aikakaudella ja miten tätä kriisiä kuvataan kirjallisuudessa ja elokuvassa. Heinäkuussa hän jatkaa osittain samalla teemalla artikkelissa "Särkynyt vaasi: Homomiesten maskuliinisuuden eksistentialistinen kriisi". Suorsa esittää artikkelissaan seuraavan kysymyksen: millaiseen kriisiin homomiesten homonormatiivinen maskuliinisuus on joutunut kriisiin heteropatriarkaalisen yhteiskunnan rakenteiden ollessa ravistelun kohteena muun muassa Me Too kampanjan taholta? Elokuussa hän kirjoittaa esseen jonka työnimi on "Raivon voimalla: Andrea Dworkinin elämä". Teksti käsittelee radikaalifeminististä filosofia Andrea Dworkinia, joka tuli tunnetuksi erityisesti pornografian vastustajana. Dworkinin tuotantoon kohdistuva mielenkiinto on kokenut renessanssin (esim. kokoomateos Last Days at Hot Slit, Pratibha Parmarin tulossa oleva dokumentti My Name Is Andrea) viime vuosina. Tässä artikkelissa hän tarkastelee tätä uutta kiinnostusta esittäen kysymyksen: Onko seksi aina kivaa? Voiko pornosta aina nauttia?

Queerkirjailija ja gonzojournalisti Harald Olausen toimii digivallila.comin päätoimittajana ja kirjoittaa nettilehteen laajoja kulttuuriesseitä sekä kritiikkejä ja haastatteluja. Olausen on opiskellut yliopistossa mm. estetiikkaa ja aatehistoriaa. Hän on toiminut mm. toimittajana, kolumnistina, kriitikkona, kirjeenvaihtajana, tuottajana, puheiden kirjoittajana sekä museo-oppaana. Vuodesta 1992 myös kulttuuriyrittäjänä; taidefestivaaleja, tanssiopistoja, nuorten kulttuurityöpajoja OPM:n ja RAY:n rahoituksella sekä yhdessä työministeriön kanssa kulttuurialan työllisyyskursseja. 2010 lähtien Olausen on julkaissut kirjoja; esseitä, pamfletteja, novelleja, proosaa ja kuvannut 15. mustavalkokuvakirjaa "City Book Serie"-kirjasarjassaan. Viimeisenä kirjat Turusta ja Mikkelistä. Olausenia näkee kesäisin heinä-elokuussa Esplanadilla myymässä HELSINKI-kuvakirjaansa turisteille. Hän toimii myös professori Timo Airaksisen "Suomalaiset arvot kriisissä"-kirja ja tutkimusprojektin tuottajana sekä kirjallisena agenttina vuosina 2018-2022. Olausenilta julkaistaan syksyllä 2020 Jokes-apurahalla kirjoitettu ja kauan odotettu Querelle-skandaali: eli hegemoniataistelu LGBTQ-tähtitaivaan alla (Kulttuuriklubi), Norjalaisesseitä (Kulttuuriklubi), O`Gay - kolmas queernovellikokoelma (Kulttuuriklubi) sekä Digivallila - sata ekaa tarinaa (Kulttuuriklubi) yhdessä filosofian emeritusprofessori Timo Airaksisen ja Eero K.V. Suorsan kanssa. Lokakuusta lähtien hän tutkii ja kirjoittaa Pietarin LGBTQ-tilanteesta stipendiaattina Svenska Kulturfondenin residenssissä Pietarin Suomi-talossa.

Ajatuksia seksistä ja seksuaalisuudesta. Professori Timo Airaksinen (BAZAR 2021): Suomalaiset arvot kriisissä- OSA III. Omistettu Harald Olausenille. Harald Olausen on toiminut uuden kirjasarjani takapiruna, ja tässä seksikirjassa hänen alan tuntemuksensa on hyödyttänyt minua kovasti. Hän tuntee homomaailman juurta jaksain, minä taas kovin heikosti. Harald on ollut myös korvaamaton apu käytännön asioita hoitamassa. Siitä kiitokseni hänelle. Harald on kirjailija ja osaa puhua asiat halki. Olemme näin oppineet taas jotakin uutta ja kiinnostavaa, nyt nimenomaan homokulttuurista. Siinä se, Haraldin kattava esitys aiheesta, niin rehellinen ja oivaltava, ettei sellaista liene suomeksi juuri kirjoitettu. Krister Kilhman kyllä kirjoitti aiheesta etevästi kirjoissaan ja muisteloissaan. Tom of Finland piirsi ajatuksensa paperille, mutta Harald kertoo kaiken, myös monissa kaunokirjallisissa teoksissaan. Olen kirjoittanut seksistä filosofis-tieteellisesti. Markiisi de Saden filosofia (1995) täytyy tietysti mainita. Sen on englannin kielestä kääntänyt Manu J. Vuorio, rauha hänen muistolleen. Käännös on loistava. Harald Olausen on julkaissut uuden, hieman muokatun Kulttuuriklubin kustantaman laitoksen, jossa on myös uusi jälkipuheeni ja Haraldin laaja johdantoessee, otsikolla "Markiisi de Sade tänään (2019).

Professori Timo Airaksinen on kolmivuotisen "Suomalaiset arvot kriisissä tutkimus-ja kirjaprojektin" (2018-2021) johtaja. Kirja- ja tutkimusprojektissa on aiemmin ilmestynyt professori Timo Airaksisen "Markiisi de Saden elämä" (Kulttuuriklubi 2019 - esipuhe Harald Olausen) sekä "Jäähyväiset uskonnolle - henkisyyden puolustus" (Bazar 2020); ilmestyy professori Timo Airaksisen ja dosentti Heta Gyllingin "Suvaitsevaisuus" (Arktinen Banaani 2020), professori Timo Airaksisen "Hyvinvointivaltion hylkäämät" (Bazar 2020), sekä "Himon ilo - ajatuksia seksistä ja seksuaalisuudesta" (Bazar 2021). Kirjailija Harald Olausenin projektiiin kuuluvia kirjoja ovat QUEERNovelliTRILOGIA: "Homolulu" (Kulttuuriklubi 2018), "Päättyneitä tarinoita" (Kulttuuriklubi 2019) sekä O`Gay"(Kulttuuriklubi 2020).

Oikea Paikka Otsikollesi

Tässä tekstisi alkaa. Voit klikata tästä ja alkaa kirjoittamaan. Sequi nesciunt neque porro quisquam est qui dolorem ipsum quia dolor.

Klikkaa tästä ja aloita kirjoittamaan. Veritatis et quasi architecto beatae vitae dicta sunt explicabo nemo enim ipsam voluptatem quia voluptas sit aspernatur aut odit.

Klikkaa tästä ja aloita kirjoittamaan. Magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt neque porro quisquam est qui dolorem ipsum.